Tunteet kuuluvat työpaikalle, eikä niitä tarvitse pelätä. Mikä tahansa ei kuitenkaan käy vaan työssä tarvitaan kykyä annostella, herättää ja hillitä niitä. Tunnetaitoja voi ja kannattaa harjoitella aikuisenakin.
Kun Ulla näkee työvuorolistan, hän nieleskelee kiukkua. Hänen työvuorotoiveitaan ei oltu taaskaan kuunneltu. Kotihoidon työntekijöitä on sairauslomalla, ja lähihoitaja Ulla saa joustaa ja unohtaa vapaa-ajan suunnitelmansa.
Hän on alueellaan melko uusi työntekijä eikä uskalla näyttää harmistumistaan. Hän ajattelee, etteivät kielteiset tunteet kuulu työpaikalle.
– Siellä missä on ihmisiä ja vuorovaikutusta, on aina tunteita – kaikenlaisia. Eri asia on, miten niitä näytetään ja säädellään, työterveyspsykologi Nina Lyytinen sanoo.
Ulla säätelee töissä kielteisiä tunteitaan tukahduttamalla ne. Se on valitettavan yleinen mutta huono keino, sillä se kuluttaa mieltä ja kehoa. Pitkällä aikavälillä se altistaa stressiperäisille sairauksille. Kun tunteita alkaa vältellä ja kontrolloida, ne voimistuvat.
– Taka-alalle tuupatut tunteet eivät yleensä edistä hyvinvointia eivätkä vie asioita eteenpäin. Usein jo pysähtyminen tunteen äärelle auttaa ja helpottaa oloa, Lyytinen toteaa.
1 Tunnustele, miltä kiukku tuntuu. Painona rinnassa, jännityksenä käsissä? Voit vielä vaikuttaa toimintaasi.
Tunteitaan voi annostella
Tunteiden säätelytaidoilla eli tunneälyllä ei tarkoiteta vain kielteisten tunteiden hallintaa vaan myös kykyä annostella tunteita. Silloin ihminen ei ajaudu tunteittensa vietäväksi eikä jää vellomaan niissä. Kyky herätellä ja voimistaa tunteita on myös tärkeä tunnetaito.
– Epämiellyttävien tunteiden hyväksyminen tuo tilaa myönteisille tunteille. Jos ihminen peittää ja tukahduttaa toistuvasti omia tunteitaan, saattaa myös kyky tunnistaa iloa ja hyvää tuottavia asioita hukkua, Lyytinen sanoo.
Kiire ja stressi voivat heikentää lapsuudessa opittuja tunnetaitoja.
Vuorovaikutus ja elämä muiden ihmisten kanssa on tylsää, ellemme voi kokea ja keskustella tunteista.
– Kannattaa miettiä, millaista työnteko on työpaikalla, jossa ei koettaisi lainkaan iloa ja innostumista. Työhyvinvointi ja motivaatio kärsivät.
2 Huomaa halusi suuttua. Sano se itsellesi ääneen. Näin kontrolloit kiukkuasi, eikä sinun tarvitse räjähtää.
Tunnista tunteesi, säätele käytöstäsi
Pohja tunnistaa ja säädellä tunteita syntyy lapsuusajan vuorovaikutuksessa läheisten aikuisten kanssa. Aikuinen auttaa lasta nimeämään tunteita ja havaitsemaan, millaisia tuntemuksia ne kehossa synnyttävät.
Kiire ja stressi voivat heikentää lapsuudessa opittuja tunnetaitoja. Silloin ihmismieli ei toimi yhtä joustavasti kuin palautuneena.
– Kokemukset aiemmista vuorovaikutustilanteista vaikuttavat siihen, miten avoimesti ihminen uskaltaa ottaa tunteita herättäviä asioita esiin, Lyytinen sanoo.
Ulla ei halua kertoa työpaikalla, miltä työvuorolista hänen näkökulmastaan näyttää, koska ei koe tilannetta turvalliseksi.
– Pelkään, että uutena minut leimataan hankalaksi tyypiksi, Ulla kertoo.
3 Jos kiukku tulee, keskity hengitykseen ja malta. Tunteilla on elinkaarensa, ja ne laimenevat ennen pitkää.
Ulla pelkää myös, että menettäisi malttinsa. Se voisi vaurioittaa työpaikan ihmissuhteita pahasti. Viisautta onkin ottaa asia puheeksi vasta, kun tunnekuohu on laantunut.
– Kukaan ei ole temperamenttinsa vanki, vaan tunnetaitoja voi kehittää aikuisenakin
– Synnynnäinen temperamenttimme vaikuttaa siihen, kuinka herkästi reagoimme eri tilanteissa. Kukaan ei silti ole temperamenttinsa vanki, vaan tunnetaitoja voi kehittää aikuisenakin, Lyytinen muistuttaa.
Lue lisää: Huutoa, raivoa, kiroilua – pomo itketti viesteillä alaisiaan
Kun opimme tunnistamaan ja säätelemään tunteitamme, pystymme paremmin vaikuttamaan myös omaan käyttäytymiseemme. Vähitellen mielen joustavuus lisääntyy, ja haastavia ja kuormittavia tilanteita on helpompi sietää.
4 Ota aikalisä. Jos pokka pettää, poistu paikalta mutta lupaa palata asiaan myöhemmin.
Järjen ja tunteet voi yhdistää
Tunteiden säätely alkaa siitä, että pysähtyy tunteen ääreen, oppii kuvailemaan ja nimeämään tunteita sekä havainnoimaan, mitä itsessä tapahtuu ja miten keho ja mieli reagoivat tunteeseen.
Nimeäminen antaa tunteille merkityksen, ja merkitys tuo mukaan järjen. Se auttaa huomaamaan, miten tunnetta tulisi käsitellä.
– Tunnetaitokirjojen lukeminen voi avata silmät näkemään, millaisia ketjuja ajatukset, tunteet ja niitä seuraavat teot muodostavat, Lyytinen vinkkaa.
– Tunteita ei tarvitse pelätä, ne eivät vahingoita ketään.
Ulla voisi miettiä, mikä estää häntä ottamasta puheeksi työvuorolistaa. Pelkääkö hän esimiehen reaktioita ja miksi? Onko hänellä kenties kokemusta aiemmista vastaavista tilanteista?
Ulla voi käyttää mielikuvitustaan ja käydä pahimman uhkakuvan läpi mielessään. Sen jälkeen hänen kannattaa kuvitella, mitä hyvää työvuorojen puheeksi otosta voi seurata: positiivinen mielikuva antaa energiaa. Se voi lisätä Ullan turvallisuudentunnetta ja rohkeutta ottaa työvuorot puheeksi.
– Kukaan ei pysty lukemaan toisen ihmisen ajatuksia – ei kotona eikä töissä. Arvailut johtavat usein väärinymmärryksiin. Tunteita ei tarvitse pelätä, ne eivät vahingoita ketään, Lyytinen painottaa.
5 Tutustu tunteeseen kiukun takana. Kiukku ei ole aina sitä, miltä se näyttää. Mitä muuta tunteita taustalla voisi olla?
Lähde: Marja Kokkonen: Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. PS-Kustannus